Sisimpänä, keskellä on 1230 kilometriä paksu, kuuma ja tiheä sisäydin. Se on muotoutunut raudasta ja osin nikkelistä. Sisäytimessä paine on kolme miljoonaa kertaa suurempi kuin maapallon ilmanpaine. Valtavan paineen takia ytimen aineet ovat kiinteässä muodossa, ja sen lämpötilan arvioidaan olevan 3000-6000 astetta.
Kiinteän ytimen ympärillä on sulasta raudasta muodostunut 2250 kilometriä paksu ulkoydin. Ulkoytimen aines on liikkeessä, mikä aiheuttaa voimakkaita sähkövirtoja. Nämä muodostavat maapallon magneettikentän, joka voidaan havaita esimerkiksi kompassilla. Magneettikenttä on elämän kannalta välttämätön, sillä se suojaa avaruudesta tulevilta säteilyiltä.
Vaippakerros sijaitsee maapallon ulkoytimen ja kuoren välissä. Alavaippakerros on 2230 km paksu. Se muoodostuu pääosin piin ja hapen yhdisteistä, silikaateista sekä magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä. Alavaippa on enimmökseen kiinteää ainesta. Alavaipan päällä on kiinteä ylävaippa. Se muodostaa vaihtumisvyöhykkeen alavaipan ja sulan astenosfäärin välillä. Vaippakerroksessa tapahtuva radioaktiivinen hajoaminen tuottaa lämpöä. Lämpö jakautuu epätasaisesti, mistä johtuu astenosfäärin sulasa kiviaineksessa tapahtuva hidas liike eli konvektiovirtaus.
Maapallon kuori koostuu kiinteästä kivestäm joka kelluu vaipan päällä. Kuoren paksuus vaihtelee. Mantereinen kuori on keskimäärin 30 km paksu ja paikoin jopa 50-60 km paksu. Mereinen kuori on selvästi ohuempi, paksuudeltaan keskimäärin vain 5 km.
 |
| Maan kerrokset |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti