3 | Maa pyörii radallaan

Maa kiertää aurinkoa. Samalla se pyörii akselinsa ympäri ja tekee hyrräliikettä. Akselinsa ympäri pyörähtäminen kestää 24 tuntia. Tätä aikaa sanotaan vuorokaudeksi. Siinä ajassa maapallolla on yö ja päivä. Päivällä Aurinko valaisee puolet maapallosta, jolloin toisella puolella on yö.

Auringon ympäri kiertäminen kestää reilut 365 päivää ja 6 tuntia. Ne 6 tuntia muodostavat  neljässä vuodessa yhden vuorokauden, karkauspäivän, joka lisätään joka neljäs vuosi helmikuun loppuun. Näin tehdään ettei kalenteri menisi sekaisin. Auringon kiertäminen ja akselin kallistuskulmat aiheuttaa eri vuodenajat ja niiden ominaisuudet. Kun pohjoinen pallonpuolisko on kääntyneenä Aurinkoon päin, pohjoisella pallonpuoliskolla on silloin kesä. Samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi.

Päiväntasaajan alue kääntöpiireille saakka saa paljon säteilyä riippumatta vuodenajasta, sillä Aurinko paistaa aina zeniitistä alueen jollekkin leveyspiirille. Kaloteille ja keskileveyksille Auringon säteet tulevat viistosti.

Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkeeseen. GMT:n perusteella nollapituuspiiri kulkee Lontoossa sijaitsevan Greenwichin observatorion kautta. Itään siirryttäessä GMT-aikaan lisätään tunteja sen perusteella, miten kaukana ollaan Greenwichistä.

Esim. jos kello on New Yorkissa 12:00, se on samaan aikaan Sveitsissä 18:00.

Sveitsi sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla, GMT + 1 -aikavyöhykkeellä. Siellä on siis samaan aikaan talvi kuin Suomessa, ja kello on tunnin vähemmän kuin samaan aikaan Suomessa.

Aikavyöhykekartta

s. 24 t. 1

a) Sunnuntai 31. Marraskuuta, klo 12:30

b) Lauantai 30. Marraskuuta, klo 21.30

c) Sunnuntai 31. Marraskuuta, klo 13.30